Alkuun hyvin lähtenyt korviketouhu meinaa taas tyssätä. Mini ottaa kiltisti pullon suuhun, mutta muutaman imaisun jälkeen työntää päättäväisesti tutin suustaan. Ja ihmettelen miten se on yhtäkkiä oppinut itkemään suu kiinni ettei äiti millään saa työnnettyä pulloa takaisin suuhun?!? Ja selvästi välillä on massu jo valmiiksi täynnä, niin että ne vähätkin korvikkeet pulautetaan syönnin jälkeen lattialle. 40 ml alkaa olla jo maksimi määrä minkä olen saanut menemään. Ja tietenkin Mini tankkailee sitten öisin, kun maitobaari on vielä oikein täyteen lastattu...
Oma vointi on taas taudin suhteen parempi, ja alan jo empimään koko päätöstä... Jos sittenkin taas vielä jarkaisin?
Äh tätä päättämättömyyttä!
sunnuntai 7. huhtikuuta 2013
perjantai 5. huhtikuuta 2013
Äidin palkka
Tämän päivän saldo:
Esikon kotipäivä, 2x ulkoilua joista toinen ystävien kanssa.
Porkkanasämpylät.
Kukkien kastelu.
Minin pieneksi jääneiden vaatteiden poslaitto jauusien Esikon vanhojen hakeminen varastosta.
Palkaksi riittää naurut ja hyvä mieli!
Esikon kotipäivä, 2x ulkoilua joista toinen ystävien kanssa.
Porkkanasämpylät.
Kukkien kastelu.
Minin pieneksi jääneiden vaatteiden poslaitto ja
Palkaksi riittää naurut ja hyvä mieli!
torstai 4. huhtikuuta 2013
Mini 7kk
Rakas Mini. Tunnut jo isolta vauvalta, varsinkin kun nykyään et enää lainkaan pötköttä vaan olet aina kömmmennyt itsesi istumaan, touhuat ja tutkit paikkoja, pitkiäkin aikoja kerrallaan. Ensimmäiset huonekasvit on tavoitettu, ja liikuskelet jo sen verran että pienet esineet on Esikon jäljiltä pistettävä äkkiä pois (huom pääsiäismunayllärit!). Onneksi liikkumistasi säestää yleensä jokeltelu ja vähintään kuuluva ähinä, joten yleensä hahmotan mikä projekti on meneillään. Ja jos on liian hiljaista, täytyykin käydä tarkistamassa, koska yleensä silloin olet löytänyt jotain kiellettyä erityisen mielenkiintoista. :) Erityistä herkkuasi ovat kaikki paperit: talouspaperi, aikakausi- ja sanomalehdet, kuitit, askartelusilppu, mikä vaan. Niitä mutustellaan ja tuhotaan oikein antaumuksella. Pääosin nukut kolmet, joskus jopa neljät päikkärit, pituudeltaan max 1,5h. Yöllä onneksi nukut 9-10h, yleensä 2-3 herätyksellä.
Mini 7kk
- Istuskelet tai heijaat konttausasennossa. Liikut jo määrätietoisesti eteenpäin konttaamalla. Vielä hitaasti, mutta tomerasti. Taaksepäin ryömiminen alkaa olla jo mennyttä, nyt suunta näyttäisi olevan eteenpäin.
- Seisot jo kohtalaisen tukevasti tukea vasten, ja kampeat itsesi polvilleen seisomaan tukea vasten aina kun sopivan matala tuki löytyy. Kurkottelet ylöspäin kiinnostuneena kaikkea ylhäällä olevaa.
- Olet valloittava, hyväntuulinen ja useimmiten hymyilevä ja tyytyväinen vauva.
- Hauskimpia leikkejä on tytmikkäiden äänien tuotto, palikalla hakkaaminen ja samaan aikaan aa-aa-aa-aa ääntely
- Pyydät syliin, konttaamalla äidin lähelle ja nostamalla vasenta kättä
- Naurat kun isosisko kutittelee ja oikein räkätät kun isosisko kurkkii.
- Tykkäät kurkistusleikeistä. Osaat itse nostaa harsoa silmien eteen ja hämmästyt joka kerta kun kurkistat harson takaa. Musiikki on myös jotain ihmeellistä ja ihanaa, ja erityisesti isosiskon tuottamana saa aikaan riemunkiljahduksia.
- Tykkäät katsoa itseäsi peilistä ja pianon kiiltävästä pinnasta.
- Hahmotat suuntia; sylistäkin pönkeät haluamasi suuntaan.
- ilmoitat nälästä tai tylsyydestä mäm-mäm-mäm tai väv-väv-väv ääntelyllä, syötyäsi ruokaa tarpeeksi tai ollessasi väsynyt, kuuluu vaativaa mmmm-mmm ääntelyä joka vähitellen voimistuu kunnes joku reagoi...
- Syöt liha ja kasvissoseita ja kaurapuuroa, vaihtelevalla menestyksellä. Yleensä kuitenkin noin 0,5dl kerralla. Sormiruuista herkkuasi ovat maissinaksut ja keitetty parsakaali. Juot pääosin äidinmaitoa ja ruokajuomaksi vettä nokkamukista.
- Pari kertaa olet hienosti vääntänyt kovemmat tuotokset pottaan. Sinne tuntuu olevan helpompi päkertää kuin vaippaan jos vaan äiti sattuu huomaamaan sopivalla hetkellä.
Mini 7kk
- Istuskelet tai heijaat konttausasennossa. Liikut jo määrätietoisesti eteenpäin konttaamalla. Vielä hitaasti, mutta tomerasti. Taaksepäin ryömiminen alkaa olla jo mennyttä, nyt suunta näyttäisi olevan eteenpäin.
- Seisot jo kohtalaisen tukevasti tukea vasten, ja kampeat itsesi polvilleen seisomaan tukea vasten aina kun sopivan matala tuki löytyy. Kurkottelet ylöspäin kiinnostuneena kaikkea ylhäällä olevaa.
- Olet valloittava, hyväntuulinen ja useimmiten hymyilevä ja tyytyväinen vauva.
- Hauskimpia leikkejä on tytmikkäiden äänien tuotto, palikalla hakkaaminen ja samaan aikaan aa-aa-aa-aa ääntely
- Pyydät syliin, konttaamalla äidin lähelle ja nostamalla vasenta kättä
- Naurat kun isosisko kutittelee ja oikein räkätät kun isosisko kurkkii.
- Tykkäät kurkistusleikeistä. Osaat itse nostaa harsoa silmien eteen ja hämmästyt joka kerta kun kurkistat harson takaa. Musiikki on myös jotain ihmeellistä ja ihanaa, ja erityisesti isosiskon tuottamana saa aikaan riemunkiljahduksia.
- Tykkäät katsoa itseäsi peilistä ja pianon kiiltävästä pinnasta.
- Hahmotat suuntia; sylistäkin pönkeät haluamasi suuntaan.
- ilmoitat nälästä tai tylsyydestä mäm-mäm-mäm tai väv-väv-väv ääntelyllä, syötyäsi ruokaa tarpeeksi tai ollessasi väsynyt, kuuluu vaativaa mmmm-mmm ääntelyä joka vähitellen voimistuu kunnes joku reagoi...
- Syöt liha ja kasvissoseita ja kaurapuuroa, vaihtelevalla menestyksellä. Yleensä kuitenkin noin 0,5dl kerralla. Sormiruuista herkkuasi ovat maissinaksut ja keitetty parsakaali. Juot pääosin äidinmaitoa ja ruokajuomaksi vettä nokkamukista.
- Pari kertaa olet hienosti vääntänyt kovemmat tuotokset pottaan. Sinne tuntuu olevan helpompi päkertää kuin vaippaan jos vaan äiti sattuu huomaamaan sopivalla hetkellä.
keskiviikko 3. huhtikuuta 2013
Status quo
Kevätauringon lämmössä kun koti suorastaan kylpee valossa on oma olo hyvin ristiriitainen. Toisaalta tekisi mieli kirmata ulos, vaunulenkkeillä ja antaa auringon paistaa kasvoille, toisaalta olo on juuri nyt niin väsynyt että pitäisi hautautua pimennysverhojen taakse makuuhuoneeseen, sulkea muu maailma ulos, sammuttaa ajatukset pääkopasta ja nukahtaa päiväunille.
Jälkeenpäin ajatellen väitökseni ajankohta oli todella "hyvä", niin hyvä kun se nyt pienten lasten äidillä voi olla, ja ottaen huomioon sen etten olisi ehtinyt väitellä vauva vielä vatsanahan sisäpuolella. Nyt olen selvästi väsyneempi kuin esim puoli vuotta sitten.
Imetys se vaan jatkuu… väsymys alkaa painaa, enkä jaksa sille tehdä oikeastaan mitään. Sairauden vuoksi pitäisi lopettaa, aloittaa lääkitykset, mutta olen jotakuinkin sinnitellyt oireiden kanssa päivä kerrallaan, ja tuntuu ettei voimat nyt riitä imetyksen lopettamiseen. Minin (epäilty) maitoallergia mutkistaa matkaa, en tiedä oikein mitä korviketta antaisin tilalle. Paria merkkiä olen kokeillut, mutta niistäkin tuntuu tulevan oiretta. Voihan olla, ja todennäköisesti onkin niin, että Minillä on "vain" herkkä vatsa, ja kaikkeen uuteen pitää totutella pikkuhiljaa. Siinäpä se onkin, kun ei millään jaksa päivittäin taistella pullon ja korvikkeiden kanssa, kun menekki on muutamia millilitroja. Mini sitten tankkaa menetetyt äidinmaidot öisin. Toistaiseksi Mini on käynyt maitobaarissa öisin 1-2 kertaa, yleensä vähintään sen kerran. Olen yrittänyt rajoittaa tarjoilua tutittamisella, tassuttelulla, hyssyttelyllä jne. mutta viimeistään tunnin taistelun jälkeen olen luovuttanut. Ja näiden öiden jälkeen, luonnollisesti olen ollut aivan kuitti.
Toisaalta, olen ajatellut, ei meillä ole tässä mitään hätää, kiirettä, mennään päivä kerrallaan ja katsotaan sitten kun tulee Miehellä on sen verran vaativa työ, välillä 90-100 tunnin työviikot ja reissuja, etten voi myöskään olettaa häneltä apuja näihin ratkaisuihin.
Niin että näillä mennään, päivä kerrallaan, ja nyt painun sinne pimennysverhojen taakse.
Jälkeenpäin ajatellen väitökseni ajankohta oli todella "hyvä", niin hyvä kun se nyt pienten lasten äidillä voi olla, ja ottaen huomioon sen etten olisi ehtinyt väitellä vauva vielä vatsanahan sisäpuolella. Nyt olen selvästi väsyneempi kuin esim puoli vuotta sitten.
Imetys se vaan jatkuu… väsymys alkaa painaa, enkä jaksa sille tehdä oikeastaan mitään. Sairauden vuoksi pitäisi lopettaa, aloittaa lääkitykset, mutta olen jotakuinkin sinnitellyt oireiden kanssa päivä kerrallaan, ja tuntuu ettei voimat nyt riitä imetyksen lopettamiseen. Minin (epäilty) maitoallergia mutkistaa matkaa, en tiedä oikein mitä korviketta antaisin tilalle. Paria merkkiä olen kokeillut, mutta niistäkin tuntuu tulevan oiretta. Voihan olla, ja todennäköisesti onkin niin, että Minillä on "vain" herkkä vatsa, ja kaikkeen uuteen pitää totutella pikkuhiljaa. Siinäpä se onkin, kun ei millään jaksa päivittäin taistella pullon ja korvikkeiden kanssa, kun menekki on muutamia millilitroja. Mini sitten tankkaa menetetyt äidinmaidot öisin. Toistaiseksi Mini on käynyt maitobaarissa öisin 1-2 kertaa, yleensä vähintään sen kerran. Olen yrittänyt rajoittaa tarjoilua tutittamisella, tassuttelulla, hyssyttelyllä jne. mutta viimeistään tunnin taistelun jälkeen olen luovuttanut. Ja näiden öiden jälkeen, luonnollisesti olen ollut aivan kuitti.
Toisaalta, olen ajatellut, ei meillä ole tässä mitään hätää, kiirettä, mennään päivä kerrallaan ja katsotaan sitten kun tulee Miehellä on sen verran vaativa työ, välillä 90-100 tunnin työviikot ja reissuja, etten voi myöskään olettaa häneltä apuja näihin ratkaisuihin.
Niin että näillä mennään, päivä kerrallaan, ja nyt painun sinne pimennysverhojen taakse.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)